Rouvan kampauspöytä

Isoäidit odottavat jo kuumeisesti talon herraa ja rouvaa kotiin. Herra ja Rouva Muukalaista ei vain kuulu. Ovat kadonneet kuin tuhkatuuleen. Kristallipallo näytti kuitenkin pientä elonmerkkiä, joten isoäidit uskovat heidän vielä jossain käänteessä saapuvan.

Muukalaisia odotellessa, isoäidit päättivät teettää rouva Muukalaiselle, kampauspöydän, vähän mustaa, kultaa, lepakoita, pääkalloja, erilaista mallia se saisi olla.

Kampauspöytä valmistui, toiveet täytettiin. Isoäidit kaivoivat kätköistään, pöydälle hajuvesipulloja, purkkeja ja purnukoita ja tietenkin mustan ruusun. Rubiiniset kynttilänjalatkin isoäidit muistivat ottaa esille, sillä rouva uskoo, että rubiinit karkoittavat ilmasta tulevan pahan siksi ne laitettiin myös makuuhuoneen ikkunoille.

Isoäitien laskiaistiistai

Aikaisin laskiaistiistai aamuna, isoäidit kävivät tekemässä oveen viisloppisen jotteivat trullit pääse sisälle taloon.

Sen jälkeen laskiaistiistai askareisiin kuului lattian laksisu seitsemään kertaan ja roskia ei saanut viedä yli kynnyksen vaan ne piti polttaa.

Jos  ei laksissut seitsemää kertaa, tuli taloon paljon luteita ja kirppuja.

Laskiaistiistai-iltana ja yönä riittää isoäideillä myös puuhaa. Sillä noidat käyvät pihatoissa ja leikkaavat lampaiden reisien ja korvien juurista hiukan villaa. Kenellä noidalla on eniten villoja sai pirulta palkinnon.
Noidat myös ratsastavat laskiaisyönä uuniluudillaan ja huutavat: Hurjaa vauhtia ylös ja alas, pitkin ja poikin eikä mihinkään kiinni. Toivottavasti kukaan ei kuule isoäitien huutoa, sillä se joka huudon kuuli ja ehti huutamaan väliin: Kiinni joka nurkkaan, pieleen ja viereen! Silloin noitien matka epäonnistui  ja noidat tarttuivat joka paikkaan kiinni.

Joten kovasti kiirettä pitää isoäideillä, laskiaistiistaina.

The penkki

 Isoäidit ovat ahkeroineet keittiössä oikein urakalla. On nikaroitu hyllyjä seinään, kaivettu varastoista kaikki vanhat puulaatikot ja täytetty ne kaikella tarpeellisella. Hyllyt ja laatikot on bilteman sytytystikkuja.

Urakoinnin keskellä Isoäiti: Kyllä sitten näette, sai idean! Keittiössä kuuluu olla penkki! Isöäiti istui pöydän viereen ja piirsi ja piirsi. Viimein oli tyytyväinen piirrokseensa. Marssi tomerana penkin valmistajan luokse ja esitti toiveensa ja näytti piirroksensa. Ehdottomat edellytykset penkille oli, istumatilaa, säilytystilaa ja  mielellään mustaa maalia, siis sellainen monikäyttö penkki.

Penkin valmistaja katseli piirrustuksia ja rupesi nikkaroimaan isöäidille keittiöön penkkiä. Kovin oli merkillisen mallinen tuo monikäyttö penkki....hmmm. (penkkiin on käytetty jotain isännän autojuttuihin liittyvää pahvia)...hmmm penkki alkoi uhkaavasti muistuttamaan ruumisarkkua. Tarkoittikohan se isöäiti nyt juuri tälläistä vai oliko mukana kenties väärät piirrustukset.

 Tilaus valmistui ja penkki raahattiin keittiöön pöydän viereen. Isoäiti totesi penkin olevan juuri täydellinen, ihan sellainen kuin hän oli ajatellutkin.

Penkki toimi loistavasti istuimena, siihen sopii muutama ihminen vierekkäin istumaan. Sisällä oli oivallisesti säilytystilaa petivaatteille ja mikä parasta, siellä voi nukkua. Kelpaa siellä nyt makoilla pellavapeitteiden alla ja noitakirjaa lueskella.

Isoäitien noitakirjassa sanotaan:  Märkä maaliskuu tietää sateista vuotta ja halloja pääsiäisen aikaan (uusi ja wakaa Ilman-Ennustaja 1851) kirjasta.

Herra ja rouva Muukalaisen sänky

 Tästäkö sekasotkusta sänky? No ainakin palikat on sekaisin ja vinkisinvonksin. Lepakko päädyt pitää saada.

No niin siellä makuukamarissa se sänky on nyt paikoillaan. Lepakot on molemmissa päädyissä. Joskus voisi miettiä ennenkuin tekee, sängystä tuli ehkä vähän suuri, kun tein sen oman sängyn koon mukaan 180x200.
Tuonne huoneeseen olisi vähän pienempi sänky ollut parempi.

Petivaatteet ja päiväpeitot on vielä työnalla, ehkä nekin joskus valmistuu. Materiaalit odottaa ainakin valmiina.

Kylppärin hylly

Isoäidit tarvitsivat kylppäriin, kaunistautumis aineita varten hyllyn. Joten tuumasta toimeen ja niin alkoi hylly hahmottumaan.

 rautalankaa, bilteman sytykkeitä ja kahvitikkuja...siinäpä ne hyllyn ainekset.

 hyllyn sivukoristeet, rautalankaa ja pyyheliinakoukut rautalankaa, maalia koko komeuden päälle ja valmista tuli.

Isoäitien hyllystä löytyy pieniä purkkeja, jotka on tehty huulipuna testerien hylsyistä ja korkiksi laitoin viinipullon korkista leikattuja kansia. Purkeissa on isoäideille tarpeellisia apteekki tuotteita. Isoäitien motto on: Rumat ne meikeillä koreilee ja luonnonkauniit kelpaa sellaisenaan.

Eipä taida isoäidit olla hygieniasta kovin tarkkoja, näyttää pyyhkeet vähän likaisilta. Taitaa olla vallan perintö pyyhkeitä, talon aikaisemmilta asukkailta.

Keittiön verhot ja helmiverho aulan oveen

Isoäitien keittiöön piti saada verhot. Kellastuneet, haperat, rispaantuneet, sellaiset niiden piti olla.

Kiitos ystävälle AM:lle joka lahjoitti tarpeisiin sopivan kankaan, haperan ja vanhan. Siis kiitos reijistä ja vähän reikien reunoistakin :-)  Värjäsin verhot teellä, keltaisiksi, rispaannutin reunoja lisää ja suurentelin reikiä.

 Isoäidit sai todella kuluneet verhot keittiöönsä. Kelpaa siellä erkkerissä nyt, verhojen suojissa, sivistää itseään.

Eteisen aulan ja ruokahuoneen väliseen oveen, piti myös saada verho. Verho on tehty putkimaisista lasihelmistä ja pienistä mustista pyöreistä lasihelmistä.

3 kerros on tapetoitu ja sähköistetty

Tässä 3 kerroksen makuuhuone. Huoneeseen majoittautuvat talon isäntäpari (seikkailevat vielä joissa maailmalla) Cocktailteline nurkassa on löytö kirpputorilta...ajattelin siitä taloon miekkatelinettä...mutta taitaapi olla liian iso...mutta aina isosta saa pienemmän.

#

3 kerroksen aula ja pikkuhuone. Narutikkailla pääsee tarvittaessa torniin. Tornin rauhassa uinuu, monta sataa vuotta vanha kuiva merirosvo. Ruskean huoneen käyttö on vielä mysteeri, ehkäpä sinne sijoittuu: Silja nuorena nukkunut, joka tanssi itsensä rajan toiselle puolelle.
Täytyyhän talossa olla aikaisempien asukkaiden henkiä, isoäitien ja isäntäpärin seurana.
Siis MEDIA VITA IN MORTE SUMUS...on tämän talon motto.